Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käynnistetty uusi kampanja, jonka tarkoituksena on rajoittaa vaalikeskustelua verkossa ”disinformaation” nimissä. Truth Matters -niminen aloite on työväenpuolueen entisen ehdokkaan Praful Nargundin ideoima, ja se on nopeasti herättänyt huolta siitä, että hallitus saattaa olla ottamassa viimeisen sanan siitä, mikä totuus verkossa sallitaan.

Nargundin ehdotuksen tavoitteena on sisällyttää ”vaalitiedot” virallisesti osaksi jo ennestään kiistanalaista verkkoturvallisuuslakia. Lakia on arvosteltu laajalti siitä, että se sallii yhden laajimmista sananvapauden rajoituksista rauhan aikana länsimaisessa demokratiassa.

Valtio portinvartijana

Ehdotuksen mukaan hallitus ja viranomaiset voisivat määrätä verkkoalustoja poistamaan sisällön, jonka ne tulkitsevat uhkaavan ”demokraattista vakautta” vaalien aikana. Käytännössä tämä siirtäisi vallan päättää sallitusta puheesta valtion ja teknologiajättien yhteiselle valvontamekanismille – ilman selkeitä muutoksenhakukanavia tai avoimuutta.

Tällaista asetelmaa pidetään vaarallisena, koska se avaa oven poliittisen keskustelun tukahduttamiselle. Jos ”haitalliseksi” määritelty sisältö voi tarkoittaa mitä tahansa näkemystä, joka poikkeaa virallisesta narratiivista, kriittinen journalismi, satiiri ja poliittinen oppositio joutuvat helposti ristituleen.

Lain kirjain riittää jo nyt

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on jo olemassa lainsäädäntö, joka kriminalisoi ehdokkaasta tahallisesti valehtelemisen vaaleissa – kansanedustuslain (Representation of the People Act 1983, 106 §). Lakia on kuitenkin sovellettu harvoin juuri siksi, että se rajoittaa sananvapauden perusoikeutta.

Nargundin mukaan verkossa tapahtuva ”disinformaatio” vaikutti osaltaan hänen omaan vaalitappioonsa Jeremy Corbynille vuonna 2024, jota hän kuvailee kohdanneensa ”myrkyllisen ilmapiirin”, jonka hän suoraan liittää sosiaalisen median vääristelyihin. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että yksittäisten ehdokkaiden vaalipettymyksiä ei pitäisi käyttää perusteena perusoikeuksien laajoille rajoituksille.

Epämääräinen ”haitta”

Verkkoturvallisuuslaki antaa viranomaisille mahdollisuuden painostaa teknologiayrityksiä poistamaan ”haitalliseksi” tulkittavaa sisältöä. Termi on niin väljä, että se voi tarkoittaa lähes mitä tahansa kiistanalaista mielipidettä tai epämiellyttävää tosiasiaa.

Jos samaa logiikkaa sovelletaan vaalikeskusteluun, tuloksena voi olla entistäkin kapeampi julkinen tila – juuri silloin, kun demokraattinen prosessi edellyttää mahdollisimman laajaa ja vapaata keskustelua.

”Suojella” demokratiaa vai tuhota se?

Vaalien aikana yhteiskunnallinen keskustelu on väistämättä kiivasta ja kiistanalaista. Tämän monimuotoisuuden suojeleminen on olennainen osa demokraattista järjestelmää. Kun hallitus alkaa määritellä, mikä puhe on ”turvallista” ja mikä ”uhkaavaa”, se ei enää suojele demokratiaa vaan hallinnoi sitä.

LUE MYÖS:  Kansalaisista datakarjaksi? Digitaaliset henkilöllisyystodistukset, ohjelmoitava raha ja EU:n uusi valvontaverkko.

Britannian esimerkki on varoitus muille maille: disinformaation torjuntaa ei pitäisi käyttää tekosyynä valtion ja suuryritysten yhteisen sensuurikoneiston rakentamiselle.


📚 Lähteet

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!