Artikkeli Frontienieuwsissa väittää, että EU on rakentanut “NGO-armeijan”, joka valvoo nettiä ja pakottaa käyttäjät pysymään Brysselin hyväksymässä narratiivissa. Taustalla on Liber-Netin tekemä selvitys Saksan ja EU-tason sensuuri-/disinformaatioverkostosta sekä EU:n uuden Digital Services Actin (DSA) “trusted flagger” -järjestelmä.

Lyhyt johtopäätös:

  • Kyllä, EU ja erityisesti Saksa rahoittavat isoa joukkoa kansalaisjärjestöjä, think tankeja ja “fact-checking”-toimijoita, jotka osallistuvat sisällön moderointiin ja “disinformaation torjuntaan”.
  • Kyllä, DSA antaa luotetuille ilmoittajille (trusted flaggers) erityisaseman ja tämä voi epäsuorasti johtaa poliittisesti hankalien näkemysten näkymättömäksi tekemiseen.
  • Mutta, artikkelin rahasummat (1,5 mrd €/v Saksa, 17 mrd €/v koko EU) ja kuva “armeijasta, joka jahtaa kriitikoita boteilla” ovat vahvasti liioittelevia eikä niitä voi nykyisillä lähteillä todentaa.

Alla kohta kohdalta.


1. Mitä Liber-Net oikeasti löysi?

Artikkeli nojaa Thomas Kolben American Thinkerissa julkaisemaan tekstiin, joka puolestaan perustuu Liber-Netin selvitykseen ja Andrew Lowenthalin haastatteluun Berliner Zeitungissa.

  • Liber-Netin analyysin mukaan Saksassa on yli 330 toimijaa, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti verorahoilla tuettuja ja osallistuvat online-sisällön moderointiin, “vihapuhe-” ja disinformaatio-aloitteisiin jne.(The Expose – Home)
  • Saksalainen Multipolar tiivistää, että valtio on maksanut tähän “sensuuriverkostoon” yhteensä yli 100 miljoonaa euroa vuodesta 2016 alkaen – ei 1,5 miljardia vuodessa.(multipolar-magazin.de)

Eli faktapohja on tämä:

330+ toimijaa, >100 M€ kumulatiivista rahoitusta (2016–2025).

Artikkelin väite “lähes 1,5 mrd €/vuosi Saksan NGO-sensuurikompleksille” ei tule Liber-Netistä eikä heise.de-linkitetyistä virallisista dokumenteista; se vaikuttaa kirjoittajan omalta ekstrapolaatiolta, jota ei lähteistetä.


2. DSA ja trusted flaggers – mitä laki sanoo, ei pelkästään retoriikka?

Digital Services Act (DSA) on EU-tason regulaatio, joka määrää, miten alustat käsittelevät laittomaksi ilmoitettua sisältöä. Siihen kuuluu:

  • “Trusted flagger” -status toimijoille, joilla on “erityinen asiantuntemus” ja jotka täyttävät riippumattomuus- ja läpinäkyvyyskriteerit.(Digitaalinen Tulevaisuus Euroopassa)
  • Kunkin maan Digital Services Coordinator (esim. Saksassa Bundesnetzagentur) sertifioi trusted flaggerit ja valvoo, että ne noudattavat ehtoja.(heise online)

Saksassa Bundesnetzagentur on sertifioinut mm.:

  • Respect! (nuorisosäätiön alla toimiva viharikos-/vihapuhe-ilmoituspiste)
  • HateAid gGmbH (digitaaliseen väkivaltaan ja somevihapuheeseen keskittyvä NGO)
  • vzbv (kuluttajaliitto) ja Bundesverband Onlinehandel (verkkokaupan etujärjestö) trusted flaggereiksi.(heise online)

Lisäksi EU:n European Digital Media Observatory (EDMO) kokoaa EU-laajuisen faktantarkistus- ja media-/tutkimusverkoston, jota rahoitetaan komission ohjelmista.(edmo.eu)

Missä artikkeli on oikeassa?

  • On totta, että NGO:t ja “semi-public institutions” ovat syvällä järjestelmässä: ne saavat julkista rahaa, tekevät disinformaatioprojekteja, toimivat trusted flaggereina ja tukevat EU:n “demokratia ja resilienssi” -linjaa.(European Commission)
  • On totta, että kritiikki trusted flagger -mallia kohtaan on laajaa: saksalaisessa ja eurooppalaisessa keskustelussa on nostettu esiin, että valtiolta rahaa saavat järjestöt voivat käytännössä toimia poliittisen linjan jatkeena ja kaventaa mielipidekirjoa.(euronews)

Missä retoriikka oikoo mutkat suoriksi?

Artikkeli väittää, että trusted flagger -raportit johtavat:

“immediate algorithmic downranking, visibility restrictions or complete de-amplification of posts and accounts”

DSA:

  • velvoittaa alustat käsittelemään trusted flaggerien ilmoitukset prioriteettina, mutta
  • ei määrää automaattista piilottamista/de-amplifikaatiota tai suoraa poistopakkoa; lopullinen päätös on alustalla ja laillisissa poistomääräyksissä viranomaisella.(heise online)
LUE MYÖS:  G7, Trump ja Naton harhaluulot

Käytännössä on aivan uskottavaa, että alustat rakentavat automaattisia tai puoliksi automaattisia työnkulkuja, joissa trusted flagger-ilmoitukset johtavat nopeaan piilottamiseen – varsinkin kun taustalla on miljardiluokan sakot DSA-rikkomuksista. Tämä osa artikkelin kuvausta on siis looginen tulkinta, mutta ei suoraan laista luettavissa fakta.


3. Rahasummat: 17 miljardia vuodessa – fakta vai poliittinen heitto?

Artikkelissa sanotaan:

“Across the EU, the financial architecture supporting this system likely reaches over €17 billion annually. Germany … allocating nearly €1.5 billion per year to its NGO censorship complex.”

Ongelma:

  • Liber-Netin ja Multipolarin analyysi puhuu toistaiseksi n. 105 miljoonasta eurosta Saksassa 2016–2025, ei 1,5 miljardista vuodessa.(multipolar-magazin.de)
  • EU:n disinformaatiohankkeiden viralliset rahoitusluvut (EDMO-hubit, disinformaatiohankkeet, youth-projektit) liikkuvat kymmenissä tai sadoissa miljoonissa, eivät toistaiseksi kymmenissä miljardeissa.(European Commission)

Mahdollinen selitys:

  • Kirjoittaja saattaa laskea mukaan kansalliset budjetit (poliisi, syyttäjälaitos, mediat, julkinen media, demokratiasäätiöt, EU-ohjelmat jne.) ja nimetä koko paketin “mielipiteen kontrolliksi”. Mutta tätä laskelmaa ei avata, eikä yksikään linkitetty lähde vahvista lukuja.

Johtopäätös:

➡️ Havaittavissa oleva raha: kymmenistä miljoonista joihinkin satoihin miljooniin euroihin EU-tasolla disinformaatio-/media-/NGO-projekteihin, vahva painotus Saksassa.

➡️ 17 mrd €/v ja 1,5 mrd €/v: ei todennettavissa; todennäköisesti poliittinen kärjistys, ei tarkka budjettiluku.


4. “Armeija NGO:ita” ja bottihäirintä – mitä voidaan oikeasti näyttää?

Artikkeli kuvaa tilannetta, jossa:

  • valtion rahoittama NGO lähettää “fact-foxeja” kimppuun,
  • sisältö merkitään “vihapuheeksi”,
  • bottiarmeija aloittaa häirinnän ja
  • kriittinen käyttäjä eristetään sosiaalisesti.

Tästä:

  • On faktaa, että disinformaatio- ja vihapuheohjelmia rahoitetaan, ja että NGO:t järjestävät koordinoituja kampanjoita ilmoittaakseen sisältöä alustoille.(European Commission)
  • On faktaa, että trusted flaggerit ja kansalliset ilmoituspisteet (kuten Respect! Saksassa) tekevät tuhansia ilmoituksia ja lähettävät osan poliisille (BKA), mikä johtaa rikostutkintoihin.(DIE WELT)

Mutta:

  • Artikkeli ei esitä konkreettisia todisteita bottiarmeijoista, automatisoiduista häirintäkampanjoista eikä yksittäisiä caseja, joissa valtion rahoittama NGO olisi orkestroinut järjestelmällisen “dehumanisointi-kampanjan” yksittäistä kansalaista vastaan.
  • Tämän osan faktapohja jää anekdoottitasolle (“jos tämä on käynyt sinulle, olet osa vastarintaa”) – eli se on enemmän mobilisoivaa retoriikkaa kuin dokumentoitu mekanismi.

5. USAID:n purku – tämä osa pitää yllättävän hyvin

Lopussa artikkeli vetää rinnakkaisuuden EU-sensuuriverkoston ja USA:n ulkopoliittisen rahoituksen muutosten välille:

  • USA:n USAID on käytännössä purettu tai ajettu alas; suuri osa ohjelmista on lopetettu, henkilökunta irtisanottu ja ydin-funktiot siirretty ulkoministeriölle.(Deutsche Stiftung Weltbevölkerung)

Tätä tukevat:

  • AP, Reuters, The Guardian, Devex, KFF, Harvardin ja New Yorkerin analyysit USAID:n alasajon vaikutuksista.(AP News)

Eli väite “US government’s definitive dismantling of USAID” on valitettavan hyvin dokumentoitu – tulkinta siitä, että tämä katkaisee monien NGO-verkostojen rahahanat, on poliittinen mutta ei tuulesta temmattu.


6. Mikä kokonaiskuva tästä jää?

Tosiasiat, joita artikkeli tuo esiin ja jotka voidaan vahvistaa:

  1. DSA ja trusted flagger -järjestelmä antavat valtiolta rahaa saavien NGO:iden ja muiden toimijoiden ilmoituksille erityisaseman sisällön moderoinnissa.(Digitaalinen Tulevaisuus Euroopassa)
  2. Saksassa on tunnistettu 330+ verorahoilla tuettua toimijaa, jotka osallistuvat online-sisällön moderointiin ja disinformaatio-/vihapuhehankkeisiin.(The Expose – Home)
  3. Valtio rahoittaa näitä toimijoita merkittävillä summilla (kymmeniä miljoonia euroja), ja osa on virallisesti trusted flaggereita, joilla on tekninen pikakaista alustoille.(bundesnetzagentur.de)
  4. EU rahoittaa EDMO-verkostoa, faktantarkistus- ja demokratiaprojekteja, joilla on eksplisiittinen tavoite torjua “disinformaatiota” ja “tiedon manipulointia”.(Digitaalinen Tulevaisuus Euroopassa)
LUE MYÖS:  Paljastuksen vuosipäivä: Media siirtyi ilmastopaniikin lietsomiseen Covid-väsymyksen vuoksi

Väitteet, joille ei löydy suoraa näyttöä tai jotka ovat vahvasti liioiteltuja:

  1. 17 mrd €/vuosi EU-tasolla ja 1,5 mrd €/vuosi Saksa – ei avoimia lähteitä, jotka tukisivat näitä tarkkoina lukuina.
  2. Ajatus siitä, että trusted flaggerit automaattisesti käynnistävät de-amplifikaation ja piilotuksen – laki antaa prioriteetin, mutta ei käske automaattista piilotusta; se on mahdollista käytännön implementaatioiden kautta, mutta jää artikkelissa todentamatta.(heise online)
  3. Karrikoitu kuva “Antifa-rikollisista” ja Soros-verkostosta, joka ohjaa kaikkea – poliittista retoriikkaa, ei tarkasti dokumentoitua rakennetta.

7. Mitä tästä kannattaa Publication-X-lukijan vetää irti?

Jos tiivistetään “lukijalle tärkeä” taso:

  • Kyllä, EU on rakentamassa hyvin laajaa ja osin läpinäkymätöntä NGO-verkostoa, jonka tehtävä on vaikuttaa siihen, mikä netissä näkyy ja mikä ei.
  • Saksa on tässä keskiössä, sekä DSA-koordinaation (Bundesnetzagentur, trusted flaggerit) että NGO-rahoituksen kautta.
  • Kriittinen riski ei ole pelkästään rahamäärässä, vaan siinä, että lain tasolla neutraaliksi kuvattu “laittoman sisällön torjunta” liukuu käytännössä poliittiseksi sisältö-ohjailuksi – eikä kukaan tavallinen käyttäjä näe, milloin sisältö on piilotettu trusted flagger -raportin takia.

Mutta:

  • Artikkelin numerot ja dramaattinen “armeija-retoriikka” pitää lukea politiikkatekstinä, ei budjettiraporttina.
  • Jotta kritiikki olisi iskuvoimaisempaa, lukijalle voisi näyttää avoimen datan tasolla, mistä miljoonista puhutaan, mihin projekteihin ne menevät, mitkä ovat DSA-raporttien määrät ja vaikutukset näkyvyyteen. Se työ on vasta aluillaan – Liber-Net on hyvä alku, ei lopullinen totuus.

📚 Lähteet

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!