Raportin mukaan EU on osoittanut 650 miljoonaa euroa hankkeisiin niin kutsutun “vihapuheen” ja “disinformaation” torjumiseksi. Komissio on näin ollen rahoittanut 349:ää kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen hanketta.
MCC Brussels on julkaissut uusimman raporttinsa ” Manufacturing Misinformation : the EU-funded propaganda war against freedom speech”, jonka on kirjoittanut tohtori Norman Lewis. Siinä kirjoittaja huomauttaa, että Euroopan unioni käyttää miljoonia euroja niin sanotun ”vihapuheen” ja ”disinformaation” tutkimiseen tähtääviin hankkeisiin, joita rahoittaa pääasiassa ”Horisontti”-tutkimusohjelma, kirjoittaa tohtori Peter F. Mayer .
Raportti paljastaa Euroopan komission piilokampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan julkiseen keskusteluun Euroopassa “vihapuheen” ja “disinformaation” torjunnan varjolla. Raportti paljastaa, kuinka komissio rahoitti satoja vastuuttomia kansalaisjärjestöjä ja yliopistoja lähes 650 miljoonalla eurolla 349 hankkeen toteuttamiseksi “vihapuheen” ja “disinformaation” torjumiseksi, MCC:n Brysselin lausunnossa todetaan.
Tätä massiivista veronmaksajien rahojen kohdentamista on tarkoituksella käytetty orwellilaisen disinformaatiokompleksin rahoittamiseen, joka sanelee ja kontrolloi julkisen keskustelun kieltä. Raportissa väitetään, että kyseessä ei ole vastuullisen hallituksen viaton teko, vaan järjestelmällinen hyökkäys sananvapautta vastaan Euroopassa. He korostivat, että
EU käy hiljaista sotaa kielen sääntelemiseksi tavoitteenaan luoda ylhäältä alas suuntautuva, autoritaarinen ja kuratoitu konsensus, jossa sananvapaus on mahdollista vain, jos se on komission asettaman yhdenmukaisuuden kielen mukaista.
Nämä projektit, joita usein kuvataan monitulkintaisilla ja eufemistisilla termeillä, kuten ”NEUspeak”, pyrkivät luomaan ideologisen infrastruktuurin poliittisten narratiivien hallitsemiseksi ja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi. Tämä on tarkoituksellinen yritys luoda moraalista paniikkia “disinformaation” ja “vihapuheen” ympärille, ja sen tarkoituksena on painostaa EU:n toimielimiä sääntelemään verkkoilmaisua digitaalisten palveluiden lain (DSA) varjolla, kuten raportti osoittaa.
Rahoittamalla aktivistitutkijoita EU tuottaa juuri niitä narratiiveja, jotka ovat yhä tärkeämpiä sen legitimiteetin kannalta: että vain EU:n toimielimet voivat suojella eurooppalaista demokratiaa disinformaatiolta ja vihalta.
Raportissa paljastuu, että tätä kuvataan ”narratiivisen kontrollin ministeriöksi”, joka on omistautunut eurooppalaisen ajattelun muokkaamiseen ja vaihtoehtoisten narratiivien, kuten kasvavan populistisen opposition, delegitimiteetin poistamiseen.
Raportissa tuodaan esiin useita esimerkkejä tällaisista hankkeista:
- FAST LISA (”Vihapuheen torjunta oikeudellisella, tieto- ja viestintäteknisellä ja sosiolingvistisellä lähestymistavalla”): Tämä projekti esitetään toimenpiteenä internetin vihapuhetta vastaan, mutta sitä kritisoidaan puheen hallintaan ja käyttäytymiseen vaikuttamiseen tähtäävänä järjestelmänä. Se sisältää tekoälyn avulla tapahtuvaa automatisoitua valvontaa ja pyrkii kouluttamaan nuoria EU-narratiivin ”agentteiksi” tai ”kielipoliiseiksi”.
- VIGILANT (”Vital Intelligence to Investigate IllegAl DisiNformaTion”): Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää poliisille alusta internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi. Raportissa kuvaillaan sitä hienostuneen tekoälyjärjestelmän rakentamiseksi, joka automatisoi verkkosisällön valvonnan ja luokittelun, hämärtäen rajaa haitallisen puheen ja poliittisen toisinajattelun välillä. Sitä pidetään poliisin reaaliaikaisen ideologisen valvonnan infrastruktuurina.
- VERA.AI (”Tekoälyn avustama varmennus”): Tämän projektin tavoitteena on kehittää tekoälytyökaluja media-alan ammattilaisille väärän sisällön havaitsemiseksi. Raportissa todetaan, että sen tavoitteena on keskittää algoritmisesti määritetty järjestelmä narratiivien tunnistamiseksi, jossa “totuus” määritetään algoritmisesti ei-vastuullisten elinten määrittelemien harjoitusaineistojen perusteella. ”Faktantarkistaja silmukassa” kuvataan lähestymistapana, jossa totuus määritetään algoritmisesti, mutta siitä ei keskustella.
Raportissa huomautetaan, että nämä valtavat menot, jotka ovat 31 prosenttia korkeammat kuin kansainvälisten syöpätutkimushankkeiden rahoitus, osoittavat, että EU on riippuvainen ongelmien luomisesta ja niiden ratkaisemisesta.
Se, mitä esitetään neutraalina ”tutkimuksena”, on usein ennalta vakiintuneiden poliittisten oletusten rituaalista vahvistusta, ja tiede ja kansalaisjärjestöt ovat taloudellisesti motivoituneita legitimoimaan komission narratiiveja.
MCC:n Brysselin raportti ei ole ainoastaan paljastus taloudellisesta väärinkäytöstä, vaan myös demokraattinen väliintulo. Se väittää, että kielen rajoittaminen, laimentaminen, peittäminen tai tyhjentäminen rajoittaa myös vastustuksen ja vaihtoehtojen kehittämisen mahdollisuuksia. Määrittelemällä, mitä voidaan sanoa ja miten se tulisi muotoilla, komissio ei suojele demokratiaa, vaan pikemminkin heikentää sitä. Siksi instituutti varoittaa, että tämä ristiretki demokratian ja sen puolesta heikentää kohtalokkaasti demokratiaa.
”Tämä ei ole viatonta”, sanoi raportin kirjoittaja, tohtori Norman Lewis: ”Nämä 349 projektia koskevat satoja organisaatioita itseään vahvistavassa, itseään palvelevassa noidankehässä. Se on turmeleva ja korruptoiva vaikutus, joka heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja akateemista integriteettiä. Totuutta ei tavoitella, ainoastaan mukaudutaan byrokraattiseen narratiiviin, jonka tarkoituksena on tukahduttaa oppositio.”
MCC Brussels päättelee, että tämä demokratian varjolla toteutettu kampanja uhkaa vakavasti demokraattisia arvoja rajoittamalla julkista keskustelua ja tukahduttamalla toisinajattelua algoritmisen hallinnan ja eliitin konsensuksen hyväksi.
EU-johtajat, mukaan lukien komissaari Henna Virkkunen, sanovat, että digitaalinen palvelusopimus suojelee sananvapautta ja edellyttää alustoilta vain tiettyjen ongelmien, kuten terroristisen propagandan, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin ja vaaleihin puuttumisen, käsittelyä, velvoittamatta niitä poistamaan laillista sisältöä.
Heidän mukaansa digitaalista sisältöä koskeva laki asettaa alustoille selkeät ja oikeasuhteiset säännöt laittoman sisällön hallinnoimiseksi läpinäkyvällä tavalla, esimerkiksi tiedottamalla käyttäjille sisällön moderointipäätöksistä ja kieltämällä alaikäisille kohdennetun mainonnan. Virkkusen mukaan painopiste on vastuullisuudessa samalla kun sananvapaus säilytetään.
Kriitikot, kuten Elon Musk ja Mark Zuckerberg, ovat kuitenkin leimanneet DSA:n sensuurin välineeksi. Yhdysvaltain kongressin jäsenet ovat esittäneet samanlaista kritiikkiä ja varoittaneet EU:ta olemaan sensuroimatta amerikkalaisia.