Daily Scepticin kolumni “Why the Left Hates AI” on tarkoituksella provosoiva: se väittää, että nykyvasemmiston tekoälyviha ei johdu niinkään etiikasta, työstä tai turvallisuudesta, vaan statuksesta. Ajatus on yksinkertainen ja ilkeästi terävä: verkon “kielellinen luokka” (journalistit, aktivistit, postdocit, kulttuuritoimijat) on rakentanut sosiaalisen asemansa “nokkeluuden” varaan – ja generatiivinen AI tekee nokkeluudesta halpaa, lähes massatuotetta. Kun yksi viimeisistä sisäpiirin valuutoista devalvoituu, seuraa identiteettireaktio. (The Daily Sceptic)
Tämä selitys on psykologisesti uskottava, mutta poliittisesti vajaa. Oikea kysymys ei ole “vihaako vasemmisto tekoälyä”, vaan:
Miksi tekoälystä tuli niin nopeasti vasemmisto–oikeisto-akselin symboli, vaikka todellinen kiista kulkee vallan, työn ja valvonnan linjoja pitkin?
1) Daily Scepticin väite: “kielieliitin monopoli murenee”
Kolumnissa on kaksi keskeistä väitettä:
- moderni verkkovasemmisto on rakentanut statuksensa “kielellisen ketteryyden” ympärille (nopeat takeit, sarkasmi, muotoiltu moraalinen tuomio)
- generatiivinen AI tekee tuosta kyvykkyydestä “halpaa”, eli se demokratisoi sen, mikä aiemmin toimi luokkamerkkinä – ja siksi syntyy lähes teologinen vastareaktio. (The Daily Sceptic)
Kolumnin pointti ei ole tekninen, vaan sosiaalinen: AI ei uhkaa vain työtehtäviä – se uhkaa kulttuurista hierarkiaa. Tässä on yllättävän paljon perää, jos olet viettänyt aikaa X:ssä viimeisen vuoden aikana: osa äänekkäimmästä AI-uhasta puhuvasta porukasta ei ole tehtaiden duunareita, vaan sanatyöläisiä, joiden ammatti-identiteetti nojaa nimenomaan ilmaisuun ja “älykkääseen muotoon”.
Mutta: jos jäädään tähän selitykseen, mennään harhaan. Koska vasemmiston AI-kritiikissä on kolme muuta moottoria, jotka eivät ole mitään “loukatun statuksen” sivujuonteita.
2) Työ ja neuvotteluvalta: vasemmiston ydinkysymys ei ole “AI paha”, vaan “kuka hyötyy?”
Kun vasemmisto reagoi teknologiaan, ensimmäinen vaisto on vanha: omistus ja valta. Kuka omistaa työkalun, kuka omistaa datan, kuka korvaa kenet, kuka sanelee ehdot?
Tämä näkyi konkreettisesti viihdeteollisuudessa: Writers Guild of America rakensi sopimuksiin AI-suojia (mm. ettei AI voi olla “writer”, velvoite kertoa AI-materiaalista, ja oikeus kiistää kirjoittajien materiaalin käyttö mallien koulutukseen). Tämä on nimenomaan perinteinen työmarkkinareaktio: ei moralismia, vaan sopimusvaltaa ja kompensaatiota. (wga.org)
Samalla myös laajemmat instituutiot arvioivat, että AI altistaa suuren osan töistä muutokselle – ei välttämättä “massatyöttömyytenä”, vaan uudelleenjärjestelynä, jossa osa voittaa ja osa häviää. IMF:n analyysit ovat juuri tätä kieltä: altistuminen, tehtäväkorvautuminen, tuottavuus, jakautuvat vaikutukset. (elibrary.imf.org)
Tässä kehikossa vasemmiston luontainen pelko ei ole se, että AI kirjoittaa nokkelan kappaleen. Pelko on, että AI:sta tulee palkkoja ja neuvotteluvoimaa murtava infrastruktuuri, joka nostaa pääomatuottoja ja painaa työn hintaa – ja että “teknologinen väistämättömyys” myydään ideologiana.
Daily Sceptic osuu yhteen todelliseen hermoon (statukseen), mutta jättää tämän (vallan ja työn) usein turhan kevyelle.
3) Valvonta ja sääntely: Eurooppa tekee tekoälystä “hallintakoneen”, USA tekee siitä “markkinakoneen”
Tässä kohtaa poliittinen jakolinja kovenee.
EU:n AI Act on riskiperustainen sääntelykehikko, jonka ydinviesti on: AI kuuluu luokitella ja kontrolloida riskin mukaan, ja joissain tapauksissa kieltää tai rajoittaa. Tämä ei ole pelkkää “turvallisuutta”, vaan hallinnollinen malli, jossa teknologia sidotaan normatiiviseen ohjaukseen. (digital-strategy.ec.europa.eu)
Kun tämä yhdistetään Euroopan yleiseen sääntelykulttuuriin (GDPR-tyyppinen logiikka, ennakkovalvonnan ajatus, compliance-kerros joka käytännössä suosii isoja toimijoita), syntyy asetelma, jossa:
- vasemmisto löytää sääntelystä työkalun “haittojen” rajaamiseen
- oikeisto näkee siinä portinvartijuuden ja sensuurin riskin
- ja isot toimijat näkevät siinä kustannusmuurin, joka suojaa heitä pieniltä kilpailijoilta
Samaan aikaan Yhdysvalloissa politiikka on polarisoitunut niin, että osa oikeistosta näkee AI:n (ja erityisesti generatiiviset mallit) “puheenvapauden” jatkeena, ja osa vasemmistoa näkee ne “disinformaation” ja “vihapuheen” kiihdyttimenä. Tämän takia samasta teknologiasta puhutaan kuin uskonnosta: toiselle se on vapautus, toiselle saastutus.
Daily Scepticin argumentti “vasemmisto vihaa AI:ta” istuu tähän amerikkalaiseen kulttuurisotakehykseen, mutta EU:ssa se kääntyy käytännössä näin: vasemmisto haluaa hallita ja normittaa, oikeisto haluaa avata ja sallia – ja molemmat käyttävät perusteluna “vapautta”.
4) Luova työ ja “oikeudenmukaisuuden” tarina: tekijänoikeus ei ole sivujuonne vaan bensaa liekkeihin
Luovan alan AI-kiistat ovat poliittisesti räjähdysherkkiä, koska ne sotkevat kaksi vasemmistolle tärkeää asiaa:
- työn suojaaminen
- suuryritysten vallan vastustaminen
Kun mallit koulutetaan internetin massasisällöllä, syntyy kysymys: onko kyse “oppimisesta” vai “imuroinnista”? Tässä vasemmisto ei ole edes yksin – kyse on laajemmasta luovan työn puolustusreaktiosta (WGA on hyvä esimerkki, koska se teki asiasta sopimustason kielen). (wgacontract2023.org)
Daily Sceptic tekee tästä helposti pilkattavan: “he vain pelkäävät menettävänsä edun”. Mutta käytännössä kyse on myös siitä, että luova työ on jo valmiiksi “prekaarissa” tilassa. Kun tuotantokustannus romahtaa, markkina ei yleensä palkitse “laadukasta sielua”, vaan volyymia ja jakelua. Tämän pelko ei ole naurettava.
5) Miksi tästä tuli X:ssä parin päivän riita?
Koska X yhdistää kolme asiaa, jotka tekevät tekoälystä poliittisen dynamiittipötkön:
- tunnereaktio (identiteetti, häpeä, status)
- vallankäyttö (moderointi, näkyvyys, algoritmit, “kuka saa puhua”)
- taloudellinen paine (kuka menettää tuloja, kuka saa kilpailuedun)
Kun nämä kohtaavat, keskustelu ei ole enää “AI:n ominaisuuksista”, vaan siitä, kenen maailma on legitimiteetiltään oikea. Siksi sävy muuttuu nopeasti apokalyptiseksi, riippumatta siitä, onko väite “AI tappaa luovuuden” tai “AI vapauttaa ihmiset” faktisesti tosi.
Daily Scepticin kolumni on tässä mielessä taitava, koska se tekee yhden asian oikein: se nimeää sen, mitä moni välttelee sanomasta ääneen – että osa vastustuksesta on arvon ja aseman puolustamista. (The Daily Sceptic)
Mutta jos haluat sohaista muurahaispesää kunnolla (ja ymmärtää mitä siellä tapahtuu), kannattaa sanoa tämä ääneen:
AI ei ole vasemmisto–oikeisto-kysymys. Se on luokkakysymys, valvontakysymys ja sopimuskysymys – ja siksi molemmat leirit jakautuvat sisäisesti.
- Vasemmistossa luova luokka ja akateeminen luokka pelkäävät statuksen ja toimeentulon murenemista.
- Vasemmistossa myös ay- ja työmarkkinalinja vaatii suojaa, korvauksia ja rajoja.
- Oikeistossa “vapauslinja” haluaa vähemmän sääntelyä ja enemmän kilpailua.
- Oikeistossa “valtalaitoslinja” taas haluaa kansallisia rajoja, turvallisuutta ja kontrollia (eli sekin voi päätyä rajoittamaan).
Eli se “vasemmisto vihaa AI:ta” on liian helppo tarina. Tekoäly paljastaa ennemmin tämän: poliittiset heimot ovat tottuneet väittelemään symbolien tasolla, mutta AI pakottaa heidät puhumaan jakaumista (kuka hyötyy / kuka maksaa), ja se on myrkkyä heimoidentiteetille.
Sysimusta-yhteenveto
- Daily Sceptic osuu yhteen oikeaan hermoon: AI romuttaa symbolisen pääoman (kielellisen nokkeluuden) niiltä, jotka ovat rakentaneet siihen asemansa. (The Daily Sceptic)
- Mutta poliittisesti isompi draama on: AI siirtää neuvotteluvaltaa työn ja pääoman välillä, ja se muuttaa valtion roolia (sääntely/valvonta vs. markkina/vapaus). (elibrary.imf.org)
- Siksi X:ssä ei riidellä “tekoälystä”, vaan siitä, kenellä on oikeus määritellä todellisuus – ja kenen leipä sulaa alta ensimmäisenä.
📚 Lähteet
- Sean Thomas: Why the Left Hates AI (Daily Sceptic, 9.12.2025) (The Daily Sceptic)
- European Commission: AI Act – Shaping Europe’s digital future (digital-strategy.ec.europa.eu)
- IMF Working Paper: The Labor Market Impact of Artificial Intelligence (2024) (elibrary.imf.org)
- IMF Staff Discussion Note (PDF): Gen-AI: Artificial Intelligence and the Future of Work (2024) (IMF)
- Writers Guild of America: Artificial Intelligence – Know Your Rights / 2023 MBA protections (wga.org)