Saksan korkein siviilituomioistuin on avannut uudelleen keskeisen oikeustaistelun, joka saattaa vaarantaa mainosten estolaitteiden tulevaisuuden, minkä pitäisi herättää uutta huolta yksityisyyden suojan puolustajien keskuudessa.
Liittovaltion tuomioistuin (BGH) on palauttanut Axel Springerin ja Adblock Plus -ohjelman valmistajan Eyeo GmbH:n välisen pitkään jatkuneen kiistan alemman oikeusasteen tuomioistuimeen jatkokäsittelyä varten.
Tuomio toistaa kustantajan tekijänoikeuskanteen ja herättää uutta epävarmuutta siitä, säilyykö yksityishenkilöillä oikeus muokata sitä, miten verkkosivustot näkyvät heidän omissa selaimissaan.
Axel Springer on vuosia yrittänyt purkaa mainosten estotyökaluja oikeustoimin. Kun kilpailulainsäädäntöön perustuva kampanja epäonnistui vuonna 2018, yhtiö muutti lähestymistapaansa ja keskittyi tekijänoikeussuojaan.
Heisen mukaan Tämä strategia kohtasi vastustusta Hampurin tuomioistuimissa, joissa tuomarit päättivät, että sivun esitystavan muuttaminen selaimessa paikallisesti ei riko tekijänoikeuslakia.
BGH:n äskettäinen päätös ei ratkaise asiaa Springerin eduksi, mutta se arvostelee alemman oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että se ei ottanut riittävästi huomioon teknisiä yksityiskohtia. Hampurin ylemmän alueellisen tuomioistuimen on nyt tutkittava uudelleen, vaikuttavatko selainkäyttäytyminen ja mainosten estojärjestelmät toisiinsa tavalla, joka vaikuttaa tekijänoikeudella suojatun verkkosivuston osiin.
Springerin väitteen keskiössä on ajatus siitä, että selaimen verkkosivua renderöidessään luoma rakenne, mukaan lukien DOM-malli (Document Object Model) ja CSS-muotoilu, on osa kustantajan alkuperäistä ohjelmointia.
The company argues this qualifies as a protected work under copyright law and that modifying it through ad-blocking software infringes those rights.
BGH ei hyväksynyt tai hylännyt tätä teoriaa, mutta totesi, että Hampurin tuomioistuimen tuomiosta puuttui selkeyttä olennaisissa kohdissa. Se katsoi, että aiemmassa tuomiossa ei ollut täsmennetty, mitä sivuston osia pidettiin suojattuina ja muuttivatko käyttäjän selaimen toiminnot niitä tavalla, joka voisi olla lainvastainen. Tuomioistuin totesi, että “ei voida sulkea pois”, että selaimen tuottama koodi on suojattu ja että mainosten estoohjelma “puuttui siihen kohdistuvaan yksinoikeuteen”.
Tuomioistuin viittasi myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen aiempaan tapaukseen, joka koski videopelien huijaustyökaluja.
Kyseisessä tapauksessa todettiin, että muutokset eivät riko tekijänoikeutta, elleivät ne muuta taustalla olevaa koodia. BGH ei kuitenkaan pitänyt tätä ennakkotapausta suoraan siirrettävissä mainosten estolaitteiden ja selainpohjaisen renderöinnin kontekstiin.
Eyeo on toistaiseksi onnistunut pitkälti puolustamaan asemaansa. Merkittävä voitto tuli vuonna 2022, kun Hampurin muutoksenhakutuomioistuin päätti, että Adblock Plus antaa käyttäjille yksinkertaisesti mahdollisuuden tehdä valintoja siitä, miten sisältö esitetään heidän omassa selainympäristössään. Tuomioistuin ei havainnut tekijänoikeusrikkomusta, koska se piti työkalua käyttäjien itsenäisyyden laajentamisena.
BGH:n uudessa päätöksessä tämä päätös jätetään toistaiseksi syrjään. Se kehottaa Hampurin tuomioistuinta tutkimaan tarkemmin, muutetaanko sivustokoodin tiettyjä osia, kuten objektikoodia tai tavukoodia.
Jos näin on, tuomioistuimen on tutkittava, voidaanko näitä muutoksia pitää tekijänoikeuden loukkauksina ja millä edellytyksillä ne voidaan mahdollisesti sallia.
BGH:lta odotetaan vielä yksityiskohtaisempaa selvitystä. Sillä välin tapaus palaa alemman oikeusasteen tuomioistuimeen lisäselvityksiä varten. Tarkkailijoiden mukaan lopulliseen lopputulokseen voidaan odottaa vielä vuosia.
Mainostenestolaitteiden vastaisen päätöksen seuraukset ulottuisivat paljon tätä yksittäistapausta laajemmalle.
Jos tuomioistuimet päättelevät, että nämä työkalut loukkaavat tekijänoikeuksia pelkästään siksi, että ne antavat käyttäjille mahdollisuuden valvoa, mitä heidän omaan selaimeensa ladataan, tuomio voi avata oven laajemmille yksityisyydensuojatyökaluja koskeville rajoituksille.
Saksasta saattaa tulla yksi ensimmäisistä demokraattisista valtioista, jotka asettavat laillisia rajoituksia mainosten estolaitteille, ja se liittyy luetteloon, johon tällä hetkellä kuuluu vain Kiina.